TALVEN TOIMINTAA: Yhteisöllistä talvitaidetta The Snow Show – talvitaiteen koulutusprojektissa
The Snow Show – talvitaiteen koulutusprojekti sai Lapin lääninhallituksen myöntämän Euroopan sosiaalirahaston tuen The Snow Snow – taidetapahtuman koulutusosioon. Projektin yleisenä tavoitteena oli lisätä talvitaiteen osaamista Pohjois-Suomessa paikallisella tasolla. Tämä tavoite konkretisoitiin lumirakentamisen, talvitaiteen dokumentoinnin ja talvisen mediatuotannon koulutuksiksi, lumi- ja jääveistotyöpajoiksi, opettajien täydennyskoulutuksiksi seminaareissa, työpajoissa ja kouluprojekteissa sekä talvea ja talvitaidetta käsittelevien yleisöluentojen ja seminaarien järjestämiseksi. Esittelen artikkelissani kouluprojekteja, joita toteutettiin useilla Lapin kouluilla koulutusprojektin yhteistyönä ja sen innoittamana.
Pilottihanke keväällä 2003
Ensimmäinen Talvitaiteen koulutusprojektin kouluyhteistyön kokeilu toteutettiin maaliskuussa 2003 Jäässä-projektina. Siitä muodostui pilottihanke, jossa kokeiltiin yhteistyön ja lumi- ja jääveiston mahdollisuuksia eri-ikäisten koululaisten ja opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö useiden koulujen kanssa organisoitiin siten, että kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman projektiopiskelijat suunnittelivat yhdessä osallistuvien koulujen opettajien kanssa lumirakennelman muodon, aihemaailman ja toteutuksen. Lumi- ja jääveiston osalta haasteena oli lapsille soveltuvien tekniikoiden ja työvälineiden kehittäminen ja kokeilu.
Projekti toteutti Arktikumin piha-alueelle lumilabyrintin, joka nimettiin Vedenalaiseksi maailmaksi . Osallistuvat oppilasryhmät veistivät labyrintin seiniin reliefejä ja jääikkunoita ja toteuttivat lumiveistoksia. Teoksen valmistuttua opiskelijat, oppilaat ja heidän vanhempansa kutsuttiin Jäässä-tapahtumaan, jossa tarjottiin kuuma mehua ja katseltiin kuvia prosessin vaiheista lumiseinämään heijastettuna.
Jäässä-projektin keskeisin tavoite oli yhteisöllisen talvitaideprojektin toimintatapojen kehittäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi paneuduttiin jatkuvaan arviointiin työryhmän ja osallistuvien opettajien kanssa.
Arvioinnin tulokset olivat konkreettisia ja käytännöllisiä. Todettiin esimerkiksi, että työkoneiden ja muottien vuokrista koituu merkittäviä kustannuksia. Lisäksi huomattiin oppimateriaalin ja työvälineiden tarpeet. Nämä arvioinnin tulokset suuntasivat koulutusprojektin jatkoa. Tuotimme kaksi julkaisua oppimateriaaliksi: Talven taide taustoittaa talvitaideprojektin sisältöjä ja Talven taito ohjeistaa lumi- ja jääveistoon ja talvitaideprojektin hallintaan. Rakensimme itse lumimuotteja projektin omaan käyttöön ja koulujen lainattavaksi. Lumityövälineiden valmistamiseksi järjestimme työpajoja, joissa tehtiin muutamia malleja oppilaiden käyttöön soveltuvista lumityövälineistä.
Jäässä-projektin sisällöllisen arvioinnin tulokset olivat tulevaa toimintaa motivoivia. Projektia pidettiin muun muassa oppilaiden toiminnallista talvisuhdetta vahvistavana ja niin paikallista kulttuuria kuin positiivista paikallisidentiteettiä tukevana. Talvi, lumi ja jää ovat leimallisia ominaisuuksia pohjoiselle ympäristölle ja niiden tunteminen on merkityksellistä nuorten identiteetin rakentumisessa. Projektin sisällöllisessä arvioinnissa kriittisesti suhtauduttiin lähinnä löysäksi jääneeseen suhteeseen The Snow Show -taidetapahtumaan. Rovaniemellä oli samaan aikaan Steven Hollin ja Jene Highsteinin teos Oblong Voidspace , ja tavoitteena oli, että Jäässä-projektiin osallistuminen tukisi tämän teoksen vastaanottoa.
Arvioinnin perusteella haaveilimme, että koulujen, oppilaitosten ja muiden paikallisten yhteisöjen yhteinen teos voitaisiin kevättalvella 2004 toteuttaa samoille alueille kuin The Snow Show -taidetapahtuman teokset Rovaniemellä ja Kemissä. Tämä taidetapahtuman ja koulutusprojektin konkreettinen yhteys osoittautui kuitenkin mahdottomaksi monista syistä. Esimerkiksi todettiin, ettei iso lumi- ja jäärakennustyömaa sovellu oppilasryhmien työskentelypaikaksi turvallisuussyistä.
Mitä tehtiin koulupihoilla ja julkisissa tiloissa
Eri kouluilla koulutusprojekti toteutui eri tavoin paikan luonteen ja yhteistyötahojen tarpeet huomioiden. Ounasrinteen koulun isolle ja aavalle pihalle toteutettiin Ounasrinteen lumipuisto , jossa tavoitteena oli koko viidensadan oppilaan koulun osallistuminen. Rantavitikan koulussa, joka oli juuri muuttunut yhtenäiseksi peruskouluksi, tavoitteena oli toisaalta koulupihan toiminnallisuus, toisaalta koulun yhteisyys ja kolmanneksi arkkitehtuurikasvatuksen metodien kehittäminen osana talvitaidetta. Ystävyyden piiri -teoksessa Napapiirillä lähtökohtana oli luoda yhteisöllistä toimintaa yläasteen, nuorisotilojen ja päiväkodin yhteiselle piha-alueelle ystävänpäivän viettoon liittyen.
Joissakin projekteissa, kuten Utsjoella, Syväsenvaaran ala-asteella Rovaniemen maalaiskunnassa ja Syväkankaan koulussa Kemissä, lähtökohtana oli teemallinen työskentely. Utsjoella toteutettiin monien yhteistyötahojen kanssa Tulikettu-projekti, jossa revontuli-teemaa lähestyttiin sekä taiteen että tieteen näkökulmista. Syväsenvaarassa teemana oli eri kulttuurien kirjainmerkit. Syväkankaalla teema nousi talvesta ja Kemin ilmastosta: aiheena oli mereltä puhaltava tuuli ja viima sekä niiden vastakohtana lumen tuomat elementit – suoja ja pesä. Oppilaita rohkaistiin lumen moniaistiseen kokemiseen ja muodoilla leikittelyyn, ja useita oppiaineita integroitui projektin toteuttamiseen. Koulun pihalle nousi teoskokonaisuus Tuulipuisto .
Kaukosen koululla, Kolarin yläasteella ja Sieppijärven ala-asteella innostuttiin talvitaideprojektiin Suuren suojelijat – paljon vartijat , jossa tehtiin eläinaiheisia lumiveistoksia koulujen pihoille. Projekti toteutui koko kouluyhteisöjen voimin talvitaidepäivien muodossa ja kokemuksesta todettiin talvitaiteen soveltuvan hyvin pientenkin kyläkoulujen koulukulttuurin.
Koulupihaprojektin lisäksi Talvitaiteen koulutusprojekti organisoi kaksi koulujen, oppilaitosten ja muiden paikallisten yhteisöjen yhteistä teosta: Lumemmen Konttisen puistoon Rovaniemelle ja Lumotun Meripuistoon Kemiin. Nämä paikat ovat julkisia tiloja, joihin kaupunkilaiset kokoontuvat ulkoilemaan, kävelemään ja laskemaan mäkeä. Projektien tavoitteena oli lisätä paikkojen viihtyvyyttä ja toteuttaa talvitapahtuma, joka kokoaa yhteen eri osallistujaryhmiä. Rovaniemellä teos rakennettiin kolmen viikon aikana, siten että muutama ryhmä työskenteli teoksella kerrallaan, ja yhteisöllisyys toteutui avajaistapahtuman yhteydessä. Lumottu toteutettiin useiden koulujen ja muiden osallistuvien ryhmien yhteisinä lumiveistopäivinä.
Miten kouluprojektit toteutettiin
Talvitaiteen koulutusprojektin projektityöntekijät ja tuntiopettajat toimivat innostajina kouluprojekteissa. He menivät kouluyhteisöihin tunnustellen koulun omia tarpeita ja toimintakulttuureja ja osallistuivat projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen talvitaiteen asiantuntijoina, organisaattoreina ja kouluttajina. Projekteihin osallistui myös useita kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijoita. Varsinaisia toimijoita olivat kuitenkin kouluyhteisöt opettajineen, kouluisäntineen, talonmiehineen ja tietysti oppilaineen. Siten jokainen projekti rakentui koulun omista lähtökohdista ja integroitui koulun arkeen.
Suunnittelua, kuten teeman tai aihemaailman valintaa ja koulupihan kokonaisilmeen hahmottelua, tehtiin joissakin kouluissa muutamien opettajien työryhmänä, toisissa opettajankokouksissa ja toisissa oppilaiden kanssa. Oppilaiden osallistuminen koulupihasuunnitteluun ja teoskokonaisuuden pienoismallin valmistamiseen koettiin haasteelliseksi mutta mielekkääksi toimintatavaksi. Toisaalta oppilailla oli riittävästi vastuualuetta osakokonaisuuksien eli omien lumiveistosten ja -reliefien suunnittelussa.
Lähes kaikki projektit huipentuivat talvitapahtumaan tai teosten avajaisjuhlaan. Ounasrinteen Lumipuistossa juhlittiin illalla oppilaiden ja vanhempien voimin. Teokset oli valaistu värivaloin, pidettiin puheita ja nähtiin oppilaiden esityksiä. Myös Ystävyyden piirin avajaisjuhla oli iltatapahtuma, joka kokosi yhteen koko alueen asukkaita. Esityksiä olivat niin päiväkotilaisten laulut kuin yläasteen oppilaiden muotinäytös. Nuorisotilojen nuoret organisoivat avoimen blade- ja lumilautahyppykisan, tukioppilaat tarjosivat lämmintä mehua ja illan päätteeksi palkittiin hyppykisan voittajat ja nähtiin ensi-illassaan Rovaniemen esittelyvideo.
Syväkankaan koululla ja Rantavitikan koululla talvitapahtumat toteutettiin koulupäivän aikana. Syväkankaan koululla skoolattiin kotitaloustunneilla valmistetuilla juomilla, kuultiin ulkona soittavaa koulun bändiä, katseltiin veistoksia ja merkittiin omat nimikirjaimet lumiseinään, joka toimi vieraskirjana. Dokumentointia, kuten valokuvia, suunnitelmia ja pienoismalleja, oli esillä koulun aulaan ripustetussa näyttelyssä.
Rantavitikan kouluprojekti päättyi koululaisten talvitaide- ja ulkoilupäivään. Koko koulun oppilaat ja opettajat tekivät retken The Snow Show -taidetapahtumaan ja päivän päätteeksi oli koulun talvitaidepihan avajaiset.
Tuloksena koulupihan viihtyvyys ja toiminnallisuus
Lumirakennelmien, -labyrinttien ja -veistosten avulla koulupihan viihtyvyys lisääntyy monin tavoin. Pihalle muodostuu uusia tiloja, paikkoja, näkymiä ja reittejä. Koulupihasta tulee toiminnan paikka teosten toteuttamisen aikana ja myös niiden valmistuttua, kun lumirakennelmat houkuttelevat juoksemaan, lumireliefit tarvitsevat kunnossapitoa tai ”linkasta” lasketaan. Toiminnan myötä piha koetaan omaksi – meidän koulupihaksi – jolla on oma erityisluonteensa ja -ilmeensä ja jonka viihtyvyyteen voi itse vaikuttaa.
Talvitaiteen menetelmillä on mahdollista toteuttaa kouluissa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatusta, jota on lisätty peruskoulujen uusiin opetussuunnitelmiin. Työtapoina voidaan käyttää lumirakenteiden toteuttamista lumimuoteilla, rakentelua lumiharkoista tai sisätilojen kaivamista isoihin lumiaihioihin. Lumesta ja jäästä rakennetuista tiloista muodostuu koulupihan arkkitehtuuria – paikkoja välituntien vietolle.
Tuloksena yhteinen paikka ja yhteinen kokemus
Tavoitteenasettelu oli useissa kouluprojekteissa kaksisuuntainen: toisaalta pyrittiin lisäämään koulupihan toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä ja toisaalta tukemaan koulun yhteistoiminnallisuutta tai yhteisyyttä. Kun koulut ovat toisaalta paikkoja rakennuksineen ja pihoineen ja toisaalta kouluyhteisöjä henkilökuntineen ja oppilaineen, oli tällainen tavoitteenasettelu hyvin luonteva lähtökohta. Esimerkiksi Rantavitikan koululla pyrittiin tukemaan yhtenäisen peruskoulun yhteisyyttä siten, että eri luokat työskentelivät koulupihalla yhtä aikaa. Lisäksi lumirakennelma sekoitti pihan käytön sosiaalisia raja-aitoja, kun suurin osa oppilaista kokoontui lumirakennelman ääreen joko leikkimään tai katselemaan teoksia.
Yhteisöllinen taideprojekti tukee koulun yhteisyyttä myös lisääntyvän vuorovaikutuksen kautta. Projektin myötä yhdessä määritellyt tavoitteet, haasteet ja yhdessä toimiminen tukevat kouluyhteisön hyvinvointia. Edelleen yhteisön hyvinvointi heijastuu yksilöihin aina yksittäisten oppilaiden kouluviihtyvyyteen saakka.
Joissakin kouluprojekteissa kokeiltiin talvitaiteen toteuttamista erityisryhmien kanssa. Lumottu-projektissa Kemissä kehitysvammaisten aikuisten ryhmä ja pienten lasten ryhmä toteuttivat päivän aikana yhdessä Tulppaani-veistoksen lumesta ja punajuurella värjätyistä jäätiilistä. Lumemme-projektiin Rovaniemellä liittyi puolestaan yhteistyö Tapionkodin kanssa. Tapionkoti on ikäihmisten päiväkeskus, jonka asiakkaiden keski-ikä on noin 82 vuotta. Talvitaideprojektissa tutustuttiin lumeen ja muisteltiin talvimuistoja. Kuvat lumiveistoksista, lumisesta luonnosta ja talviaiheisesta maalaustaiteesta toimivat virikkeinä omaan kuvalliseen työskentelyyn. Maalaustuokioiden lisäksi Tapionkotilaiset vierailivat Lumemme-teoksella, jossa osa heistä kokeili myös itse lumen ja jään työstöä. Myöhemmin Tapionkodissa toteutettiin pieniä lumiteoksia toimitilojen omalle pihalle.
Koulutusprojektin ja The Snow Show -taidetapahtuman suhde
Miten kansainväliset, isot, mediakeskeiset ja kertaluonteiset tapahtumat liittyvät paikallisten toimijoiden arkeen ja koulutustavotteisiin? Mikä merkitys The Snow Show -tapahtumalla oli Talvitaiteen koulutusprojektille? The Snow Show -tapahtuma mahdollisti koulutusprojektin rahoituksen. Todennäköisesti se myös lisäsi osallistujien kiinnostusta projektin tuottamaan koulutustarjontaan. Lisäksi The Snow Show -tapahtumaa käytettiin koulutusprojektin oppimisympäristönä monin eri tavoin tavoitteiden mukaisesti.
Voidaan myös kysyä, mikä merkitys Talvitaiteen koulutusprojektilla oli The Snow Show -tapahtumalle? Koulutusprojektin toiminnalla pyrittiin herättämään keskustelua talvitaiteesta ja sen mahdollisuuksista paikallisissa ympäristöissä ja elinkeinoissa. Lisäksi koulutusprojektin lähtökohtana oli oletus, että kokemus lumi- ja jäätaiteen itsetekemisestä lisää The Snow Show -taidetapahtuman teosten ymmärtämistä ja mahdollisesti myös arvostamista.
Useat koulutusprojektin toimintaan osallistuneet opettajat vierailivat The Snow Show -taidetapahtumassa oppilaidensa kanssa. Kuvataideopiskelija Marjut Honkala nosti esiin koulutusprojektin toiminnan arviointeja kootessaan oletuksen, jonka mukaan talvitaiteen arvostaminen lisääntyy oppilaiden kautta.
Kouluyhteistyö luo [The Snow Show] tapahtumalle paikallista jatkuvuutta yhteisöllisen toiminnan juurtuessa kouluihin. Sillä luodaan uusia näkökulmia nykytaiteen tarkasteluun ja talvitaiteen kehittämiseen. Kouluyhteistyö on elävää tiedonvälitystä ja asennemuokkausta, ja sillä voidaan ”kasvattaa talvitaiteen ymmärtäjiä, levittää oppia ja asennetta koteihinkin”. Elävän tiedonvälityksen merkitys korostui yhdessä palautteessa näin: ”Oppilaat, jotka olivat itse kokeneet värit, valot, kaiun, muodon ja muutoksen jääkuutiossa, ymmärtävät puhua kotona muustakin kuin kuution [ Oblong Voidspace -teoksen ] hinnasta.”
Uudet lumet – uudet projektit
Talvitaiteen koulutusprojektin tavoitteena ei ollut kertaluonteisten projektien toteuttaminen, vaan edellytysten lisääminen talvitaiteen vuotuiseen käyttöön. Kokemukset ja uudet taidot, tiedot ja oppimateriaalit helpottanevatkin uusien talviprojektien toteuttamista. Lisäksi useilla kouluilla rakennettiin omia lumimuotteja ja -työvälineitä.
Kouluprojekteja esitellään näyttelyissä, talvitaiteen koulutusprojektin verkkosivustoilla (www.talvitaide.fi) ja Talven toimintaa Cd-rom julkaisussa. Kuvataidekasvatuksen opiskelijat ovat puolestaan tehneet projektien arviointeja pro-gradu opinnäytteiksi. Esittelyt ja arvioinnin tulokset toimivat toisaalta esimerkkeinä uusille projekteille ja toisaalta herättänevät ajatuksia talvitaiteen ennen kokeilemattomista mahdollisuuksista.