1.Suunnittelu ja pienoismallin tekeminen

Lumiveistoksen toteuttaminen alkaa ideoinnilla ja paikan valinnalla. On pohdittava, miten lumiveistos sopeutuu paikkaan kokonsa ja muotokielensä puolesta ja valaisevatko katulamput tai pihavalot veistoksia. Lisäksi on varmistettava, että veistokset eivät ole tilan käytön esteenä.

Suunnitteluun ryhdytään luonnostellen ja pienoismallia hahmotellen. Pienoismallin valmistus auttaa hahmottamaan veistoksen kolmiulotteisena kappaleena. Sen työstössä voi orientoitua lumiveiston tekniikkaan, eli massan poistamiseen sahaten ja veistäen. Pienoismallin voi tehdä muovailuvahasta tai plastoliinista, savesta, rautalangasta ja paperista, styroksista, polyuretaanista tai vaikkapa puupalikoista. Polyuretaanilevy on kevyttä styroksia muistuttavaa materiaalia, josta on helppo sahata yksinkertaisia muotoja. Pienoismallin voi veistää myös tyhjän maitopurkin pohjalle valettuun kipsipalaan. Se on edullinen vaihtoehto, mutta kipsin työstö vie hieman enemmän aikaa kuin styroksin tai polyuretaanin käyttö. Mallia tarvitaan veistopaikalla, joten sen on kestettävä kuljetusta, pakkasta ja kosteutta.

Pienoismallin materiaalin valinnalla voi tukea lumiveistoksen ideaa. Onko tarkoituksena työstää pelkistettyjä pintoja vai esittäviä hahmoja tai kulmikkaita vai pyöreitä muotoja? Polyuretaani, kipsi ja rakentelupalikat soveltuvat pelkistettyjen muotojen hahmotteluun. Savi ja muovailuvaha soveltuvat puolestaan tarkkaan ja plastiseen muotoiluun. Pakkasella savimallit jäätyvät ulkona ja sen takia muovailuvahamalli on savimallia käytännöllisempi.

2. Lumiaihion valmistaminen

Kun lumiveistos on suunniteltu, on pohdittava, millaisella lumimuotilla aihio kannattaa rakentaa. Yleisimmin käytössä oleva veistomuotti on puurimoilla tuettu filmivanerilevy, jonka neljä seinää voidaan liittää yhteen esimerkiksi lukoilla tai ruuveilla. Isojen lumiaihioiden valmistaminen vaatii tällaisen puisen tai metallilevystä rakennetun muotin. Pieniä aihioita voi valmistaa myös liinoilla tuettujen muovimattojen tai tukevien pahvilaatikoiden avulla. Monenlaisia muotteja myydään valmiina, mutta niitä voi myös valmistaa itse.

Kun lumiaihio valmistetaan käsivoimin, muottiin lapioidaan lunta, joka poljetaan tiiviiksi parinkymmenen senttimetrin kerroksissa. Tiivistäminen kannattaa tehdä huolellisesti, jotta aihio ei lumen tiivistyessä itsestään muuttaisi muotoaan esimerkiksi kallistumalla. Muotti voidaan irrottaa heti, kun se on täytetty kokonaan. Aluksi aihio on hyvin pehmeä, mutta se kovettuu parhaimmilleen yhden yön aikana.

3. Veistoksen hahmottelu

Lumiaihioiden jokaiselle sivulle merkitään päälinjat kovertaen, merkkitikuilla tai spraymaalilla. Isossa veistoksessa suorat linjat löytyvät liitulangalla merkitsemällä.

4. Karkea työstö

Lunta poistetaan merkintöjen mukaan karkeilla työvälineillä, kuten sahalla, lapiolla tai petkeleellä. Jos aihio on hyvin iso, työstäminen aloitetaan yläosasta, josta edetään alaspäin. Nyt veistoksen muoto alkaa hahmottua. Ympärille kasaantuva irtolumi kannattaa kolata pois, ennen kuin sen tallautuu maahan kiinni.

5. Hienotyöstö ja viimeistely

Lopuksi työstetään veistoksen yksityiskohdat pienillä sahoilla, taltoilla ja raspeilla. Myös veistoksen pinnat viimeistellään taltoilla tai raspeilla. Pintojen työstö on usein suurin työ, mutta viimeistelty lopputulos palkitsee huolellisen työskentelijän. Lopulta teos on valmis, kun sen ympäristökin on kolattu ja siistitty.