Taidetta lumesta ja jäästä.

Lappi on lumen, jään ja kaamoksen valtakuntaa, jossa talven antimia on hyödynnetty mielikuvituksellisesti niin urheilussa kuin kulttuurissakin. Tarjolla on muun muassa jäägolfia, lumilentopalloa, lumisotakilpailu ja lumesta tehty drive-in-teatteri, johon saavutaan moottorikelkalla. Joka vuosi lumirakennelmia ja talvisia taidetapahtumia nousee enemmän ja enemmän ympäri maakuntaa. Esittelen tässä kolme esimerkkiä talven taidetarjonnasta, joissa lumella, jäällä ja kaamoksella on keskeinen osa. Tapahtumat ovat olleet edistämässä lappilaista talvitaidekulttuuria sekä jää- ja lumiosaamista. Lähteenä olen käyttänyt talvella 2002–2003 ilmestyneiden lappilaisten sanomalehtien artikkeleita, tapahtumien kotisivuja sekä järjestäjiltä saatuja tietoja.

Lapin yksi tunnetuimpia talvinähtävyyksiä lienee Kemin Lumilinna. Se on massiivinen linnamainen lumirakennelma, joka sijaitsee aivan Kemin kaupungin keskustassa. Linna on ympäröity lumimuurilla, josta kohoaa korkeita torneja. Sen sisäpihalta löytyy näyttelytiloja, lumiravintola, -hotelli sekä -kappeli, jossa on vuosien varrella vihitty kymmeniä hääpareja. Lumilinnassa on tarjolla erilaisille yleisöryhmille suunnattua ohjelmaa ja näyttelytiloissa on esillä niin lasten kuin ammattitaiteilijoidenkin taidetta. Taiteen ohella Lumilinnassa on tarjontaa erityisesti lapsiyleisölle. Lapsille on toteutettu ohjelmallisten aktiviteettien lisäksi myös lumiliukumäki, lumipallomeri ja lumilabyrintti.

Lumilinnan toiminnasta vastaa Oy LumiLinna Kemi SnowCastle Ltd, joka toimii Jäänmurtaja Sampo -osakeyhtiön tytäryhtiönä. Kemin kaupunki omistaa edellä mainittujen yhtiöiden osakekannasta 100%. LumiLinna-yhtiö hoitaa lumilinnan myynnin, markkinoinnin ja kaiken muun toiminnan lukuun ottamatta rakentamista, josta vastaa Kemin kaupunki. Kemin ensimmäinen Lumilinna rakennettiin vuonna 1996. Linna oli silloin maailman suurin. Ensimmäinen ja toinen Lumilinna toimivat ilman pääsymaksua ja ne saavuttivat yhdessä huimat 643 000 kävijää. Viimeisen kolmen vuoden aikana kävijämäärä on vakiintunut noin 100 000 henkilön vuositasolle. Linna on lisännyt Jäänmurtaja Sampon ohella Kemin vetovoimaisuutta ulkomaalaisten ja lapsiperheiden talvimatkailukohteena. Helsinki Congress Bureaun tekemän tutkimuksen mukaan matkailijan paikkakunnalle jättämä rahamäärä on noin 110 – 185 euroa vuorokaudessa.

Kemin Lumilinnan ansioksi voidaan katsoa Lappiin voimakkaasti levinnyt lumirakentamisbuumi, jonka kasvulle ei näy loppua. Linnat ovat nostaneet paitsi lumirakentamisen tasoa myös rakentajien ammattitaitoa, kun rakentamisesta on saatu käytännön kokemusta ja tietoa lumen ominaisuuksista. Myös lumirakentamisnormit ovat syntyneet Kemin Lumilinnan myötävaikutuksella

Skábmagovat – Kaamoksen kuvia -kulttuuritapahtuma on järjestetty vuodesta 1999 Inarissa. Kyseessä on alkuperäiskansojen kulttuuria tai alkuperäiskansoista tehtyä kulttuuria sekä kaamosajan luontoa käsittelevä tapahtuma. Kaamoksen kuvia esittelee aiheita seminaarien, elokuvien ja valokuvien keinoin. Saamelaiselokuvien lisäksi vuosittain paneudutaan myös muiden alkuperäiskansojen kulttuuriin. Tapahtumissa on nähty elokuvia muun muassa Havajilta ja Kanadasta. Tapahtuman pääjärjestäjä on Saamelaistaiteen Tuki ry–Sámi Dáidaga Doarjjasearvi rs, jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi saamelaista taidetta. Yhdistyksen vuonna 1998 käynnistämän projektin tuloksena Inarin kirkonkylään saatiin kaamosajan kulttuuritapahtumien sarja. Muita tapahtuman järjestäjiä ovat Kaamoksen kuvia tuki ry–Skábmagovat sekä Siidassa toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus.

Kaamoksen kuvien yhtenä keskeisenä tapahtumapaikkana toimii vanhan saamelaismuseon alueelle lumesta rakennettu 120-paikkainen Revontuliteatteri, jossa elokuvat heijastetaan lumesta tehdylle valkokankaalle. Elokuvateatterin kattona on tähtitaivas ja joskus taivaalla loimuavat revontulet täydentävät elokuvanautintoa. Revontuliteatterin kylmimmät elokuvaelämykset on koettu yli neljänkymmenen asteen pakkasessa porontaljoilla päällystetyillä lumipenkeillä istuen. Tapahtuman yhteydessä on järjestetty muun muassa kaamosaikaisen valokuvauksen kurssi talvi- ja revontulikuvauksen ammattilaisille. Tapahtumatarjonnassa on huomioitu myös lapset ja nuoret. Tapahtuman kävijämäärä oli vuonna 2003 noin 3700 kävijää.

Pellossa on järjestetty vuodesta 1999 alkaen kansainväliset Blue Ice Art -jääveistokilpailut. Helmikuun aikana järjestettävään viikon pituiseen tapahtumaan osallistuu pääasiassa ammattitaiteilijoita: kuvanveistäjiä, jääveistäjiä ja taidemaalareita. Kilpailuun valitaan kaksikymmentä joukkuetta, joihin kuuluu 2–4 jäsentä. Kilpailu järjestettiin vuonna 2003 cup-muotoisena ja se ulottui ensi kertaa myös Pellon lähikuntiin Tornionlaaksossa ja myös Ruotsin puolelle. Tapahtuman pääjärjestäjä on Blue Ice Art Pello Oy. Yhteistyötä tehdään paikallisten yritysten, kuntien sekä Ruotsin puolella toimivan aikuiskoulutuskeskus Utbildning Nordin kanssa.

Yleisöllä on mahdollisuus seurata jääveistoa ja teosten valmistumista kilpailun kuluessa. Valmiit teokset muodostavat jäisiä veistospuistoja. Jääosaamista on kehitetty järjestämällä aiheeseen liittyvää koulutusta. Blue Ice Art Pello Oy on tuotteistanut jäätä kilpailun järjestämisen ohessa: se myy jääkoulutusta, jääveistoksia sekä luonnonjäätä, jota onkin Pellossa saatavilla ympäri vuoden. Jää nostetaan puhdasvetisestä järvestä keväällä, kun jää on paksuimmillaan ja se varastoidaan maastossa myöhempää käyttöä varten.

Susanna Vuorjoki

© Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu