Veden eri olomuodot.
Suomalaiset
ajattelevat usein, että lumi on talvinen haitta. Teknis-taloudellisten
kustannuslaskelmien valossa talvi on kielteinen ilmiö. Esimerkiksi
monissa puistoissa tai teidenvarsien parkkipaikoilla ei olekaan talvikunnossapitoa.
Lumi tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia, joita voisi hyödyntää
laajemmin esimerkiksi matkailussa.
Veden, lumen ja jään kokemuksellisuus ja
visuaalisuus on hyödynnettävissä, jos osaamme suhtautua
niihin vierailijoiden silmin. Monet matkailijat eivät välttämättä
tunne veden talvisia olomuotoja ollenkaan. Lapset riemastuvat ensimmäisistä
kokemuksistaan lumipalloista ja kukkulankuninkaasta. Joen tai järven
jäällä kävely voi olla monille kokonaan uusi kokemus,
ja Lapin luonnossa retkeillessä vastaavan hämmästyksen
voi kokea, kun kuksalla voi ottaa juomavettä paikasta kuin paikasta.
Juomavesi onkin Suomessa matkailuvaltti, koska monissa maissa voi juoda
vain pullotettua vettä.
Mitä lumi ja jää ovat merkinneet pohjoisille
kulttuureille ja mitä ne merkitsevät nykyään Lapissa?
Vesistöt tarjoavat kulkuväyliä kesäisin veneille ja
talvisin hiihtoladuille, kelkkareiteille ja jääteille. Asutuksetkin
ovat sijoittuneet perinteisesti jokien varsille ja järvien rannoille,
ja vesistöt ovat merkinneet myös elinkeinoja, kuten kalastusta,
uittoa ja vesivoimaa.
Talvella lumi on veden lähde, jos retkeilijä
ei ole kantanut juomavettä eväsrepussaan. Lunta voi laittaa
pakkiin tai kahvipannuun ja sulattaa vettä nuotion lämmössä.
Lumitutkija ja alkuperäisasukas osaavat ottaa sulatettavan lumen
pinnan alapuolta, jossa lumi on puhdasta ja sisältää eniten
vettä. Matkailuyrittäjienkin olisi opiskeltava lumen ja jään
erityispiirteitä.
Lumi on ollut merkittävä suojautumiskeino
kylmyyttä vastaan pohjoisille asukkaille. Sen eristyskyky on puuta
vastaava, ja siksi talot suojataan talvisin seinustoille kolatulla lumella.
Lumi tarjoaa suojan myös hätätilanteessa, kun on päästävä
viimalta ja tuiskulta piiloon. Lumi kinostuu kuusten alaoksille ja muodostaa
suuren kuusen alle suojan, jonka alle mahtuu nukkumaan. Samanlaisia suojia
ovat erilaiset lumirakennelmat, kuten inuittien iglut. Niiden markkinointi
ulkomaalaisille matkailijoille on onnistunut hyvin. Myös suomalaiset
turistit voisivat olla kiinnostuneita tekemään oman iglun, lumiluolan
tai -kiepin, jossa on hyvä ja lämmin nukkua retkipatjalla ja
makuupussissa.
Sulapaikka jäätyneessä joessa, jäänlähtö
tai paannejää ovat vaikuttavia näkyjä talvisessa
luonnossa. Myös jään eläminen, kuten laajeneminen,
huurtuminen tai sulaminen, ovat kiinnostavia ja kauniita ilmiötä.
Säästä riippuvien luonnonilmiöiden tuotteistaminen
matkailijoiden koettavaksi ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Niitä
voidaan hyödyntää lähinnä luontokuvina kirjoissa
ja korteissa sekä moniaistisina äänestä ja kuvista
koostettuina multimedia tai -visio esityksinä. Lumikiteetkin ovat
häikäisevän kauniita, ja niitäkin voisi matkailussa
hyödyntää uuden media-teknologian avulla. Kun lumikiteitä
ei ole kahta samanlaista, lumihiutaleen voisi tuotteistaa antamalla
jokaiselle matkailijalle kuvan omasta digitaalisesti tuotetusta hiutaleesta,
jota kellään muulla ei ole koko maailmassa.