Veden eri olomuodot.

Suomalaiset ajattelevat usein, että lumi on talvinen haitta. Teknis-taloudellisten kustannuslaskelmien valossa talvi on kielteinen ilmiö. Esimerkiksi monissa puistoissa tai teidenvarsien parkkipaikoilla ei olekaan talvikunnossapitoa. Lumi tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia, joita voisi hyödyntää laajemmin esimerkiksi matkailussa.

Veden, lumen ja jään kokemuksellisuus ja visuaalisuus on hyödynnettävissä, jos osaamme suhtautua niihin vierailijoiden silmin. Monet matkailijat eivät välttämättä tunne veden talvisia olomuotoja ollenkaan. Lapset riemastuvat ensimmäisistä kokemuksistaan lumipalloista ja kukkulankuninkaasta. Joen tai järven jäällä kävely voi olla monille kokonaan uusi kokemus, ja Lapin luonnossa retkeillessä vastaavan hämmästyksen voi kokea, kun kuksalla voi ottaa juomavettä paikasta kuin paikasta. Juomavesi onkin Suomessa matkailuvaltti, koska monissa maissa voi juoda vain pullotettua vettä.

Mitä lumi ja jää ovat merkinneet pohjoisille kulttuureille ja mitä ne merkitsevät nykyään Lapissa? Vesistöt tarjoavat kulkuväyliä kesäisin veneille ja talvisin hiihtoladuille, kelkkareiteille ja jääteille. Asutuksetkin ovat sijoittuneet perinteisesti jokien varsille ja järvien rannoille, ja vesistöt ovat merkinneet myös elinkeinoja, kuten kalastusta, uittoa ja vesivoimaa.

Talvella lumi on veden lähde, jos retkeilijä ei ole kantanut juomavettä eväsrepussaan. Lunta voi laittaa pakkiin tai kahvipannuun ja sulattaa vettä nuotion lämmössä. Lumitutkija ja alkuperäisasukas osaavat ottaa sulatettavan lumen pinnan alapuolta, jossa lumi on puhdasta ja sisältää eniten vettä. Matkailuyrittäjienkin olisi opiskeltava lumen ja jään erityispiirteitä.

Lumi on ollut merkittävä suojautumiskeino kylmyyttä vastaan pohjoisille asukkaille. Sen eristyskyky on puuta vastaava, ja siksi talot suojataan talvisin seinustoille kolatulla lumella. Lumi tarjoaa suojan myös hätätilanteessa, kun on päästävä viimalta ja tuiskulta piiloon. Lumi kinostuu kuusten alaoksille ja muodostaa suuren kuusen alle suojan, jonka alle mahtuu nukkumaan. Samanlaisia suojia ovat erilaiset lumirakennelmat, kuten inuittien iglut. Niiden markkinointi ulkomaalaisille matkailijoille on onnistunut hyvin. Myös suomalaiset turistit voisivat olla kiinnostuneita tekemään oman iglun, lumiluolan tai -kiepin, jossa on hyvä ja lämmin nukkua retkipatjalla ja makuupussissa.

Sulapaikka jäätyneessä joessa, jäänlähtö tai paannejää ovat vaikuttavia näkyjä talvisessa luonnossa. Myös jään eläminen, kuten laajeneminen, huurtuminen tai sulaminen, ovat kiinnostavia ja kauniita ilmiötä. Säästä riippuvien luonnonilmiöiden tuotteistaminen matkailijoiden koettavaksi ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Niitä voidaan hyödyntää lähinnä luontokuvina kirjoissa ja korteissa sekä moniaistisina äänestä ja kuvista koostettuina multimedia tai -visio esityksinä. Lumikiteetkin ovat häikäisevän kauniita, ja niitäkin voisi matkailussa hyödyntää uuden media-teknologian avulla. Kun lumikiteitä ei ole kahta samanlaista, lumihiutaleen voisi tuotteistaa antamalla jokaiselle matkailijalle kuvan omasta digitaalisesti tuotetusta hiutaleesta, jota kellään muulla ei ole koko maailmassa.