Lumiveisto kouluissa.

Talvitaiteen erilaisista ilmentymistä lumiveisto on helpoimmin sovellettavissa kouluopetuksen osaksi – ei ainoastaan kuvataiteen opetukseen vaan koko kouluyhteisöä läpäiseväksi toiminnaksi. Monissa kouluissa lumiveistosta onkin hyviä kokemuksia. Tämän artikkelin lainaukset ovat kokemuksia projekteista, joita kuvataideopettajat ovat toteuttaneet Virt@-koulutuksen (Taideteollisen korkeakoulu, taidekasvatuksen osasto) Ympäristökasvatus ja kuvataide yhteisössä -kurssilla (Lapin yliopisto, taidekasvatuksen yksikkö.)

Lumiveistoprojektin tavoitteena voi olla niin koulun pihan viihtyvyyden lisääminen, oppiaineiden integrointi kuin ulkoilmapäivän toteuttaminen tai kouluyhteisön sisäinen kehittäminen. Usein lumiveistoprojekti soveltuu yhteistoiminnallisuuteen eri oppilaitosten ja luokka-asteiden välillä.

Traktorit kasasivat pyynnöstäni ryhmälleni lumikasan, josta satuolento alkoi pikkuhiljaa muotoutua. /—/ Teos tehtiin läheisen esikoulun pihaan ja esikoululaisten pyynnöstä teos koettiin 18.1.2002 päivällä kello 12, ennen päiväunia ruokailun jälkeen. /—/ Teos valaistiin maalaamillamme värikkäillä lasituikuilla. Esikoululaiset kuuntelivat hiljaa kertomuksen, jonka jälkeen musiikin soidessa lapset saivat lasketella pitkin peikon pitkää häntää kukin vuorollaan. Lapset olivat myös sitä mieltä että peikko on oiva kiipeilyteline. Myöhemmin esikoululaiset maalasivat peikon vesiväreillä ja käyttivät lumiveistosta yhtenä toimintakohteena kutsuessaan lähitarhalaiset puuhapäivään omalle esikoululleen.
—Leena Torkko, Jynkänlahden yläaste

Koulun oma piha on luonteva paikka lumiveistokselle. Usein pihat ovat talvisin tyhjiä ja autioita tiloja. Toimivat lumiveistokset muodostavat pihalle tuulensuojia ja paikkoja, joihin voidaan kokoontua leikkimään, katselemaan veistoksia tai vaihtamaan kuulumisia. Lumiveistoksilla tai -rakenteilla voi olla myös käytännöllisiä merkityksiä, kuten tilan rajaaminen tai melun vaimentaminen. Yhtä hyvin veistokset voivat olla toiminnallisia, esimerkiksi uuteen ympäristöön sovellettuja perinneleikkien pelialueita. Yhteistyössä autio piha voi muuttua veistospuistoksi tai seikkailuradaksi.

Projektin teemana oli toiminnallinen leikki, mikä huomioi kouluyhteisön pienimmät eli ala-asteen oppilaat. Kun he saivat tietää, että veistokset saa ottaa käyttöön, riemu oli rajaton! Lumiveistokset keräsivät koko kouluyhteisön väkeä välituntisin niiden ympärille. Lumiveistoseläimillä ratsastettiin, laskettiin mäkeä ja ne olivat välituntileikkien päähenkilöitä. Yleisön, eli koulun henkilökunnan ja oppilaiden, reaktiot olivat positiivia. Monet kertoivat seisovansa hevosenkenkäpihalla ensimmäistä kertaa ja katsovansa koulua uudesta näkökulmasta. Opiskelijat kokivat, että lumiveistosten aikaansaama muutos pihassa oli silmiinpistävä ja miellyttävä. Tyhjä piha täyttyi ihmisistä välituntisin niin kauan kuin sää salli veistosten olemassaolon.
—Kaija Saari, Pyhäjoki

Parhaimmillaan koulun piha on virikkeellinen oppimisympäristö, jolla on useita käyttäjäryhmiä. Piha voi toimia harrastus- ja kokoontumispaikkana koulupäivän jälkeenkin. Talvinen pihaprojekti edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja yhteistyötä kiinteistöstä vastaavien tahojen kanssa, jotta löydetään parhaimmat ratkaisut pihan kunnossapidon ja huoltoajoneuvojen kannalta.

Lumiveisto soveltuu kouluopetuksessa tietoaineiden ja toiminnallisen oppimisen yhdistämiseen oppilaille mielekkäällä tavalla. Lumiveistoon voikin liittyä useiden eri oppiaineiden sisältöjä. Veistossa tutustutaan lumen lujuus- ja muodonmuutosprosesseihin, tiheyteen, valon heijastamiseen, lumihiutaleen kide- rakenteeseen ja veden eri olomuotoihin. Veistosten teemaa, aihetta ja muotoa voidaan työstää kuvataiteen, äidinkielen tai biologian ja historian tunneilla. Myös toteutukseen voi liittyä oppiaineiden integrointia. Joissakin kouluissa lumimuotteja on rakennettu teknisentyöntunneilla ja lumiaihiot on poljettu liikuntatunneilla.

8. luokan valinnaiskuvataiteen ryhmä suunnitteli ja toteutti eläinaiheisia veistoksia. Muutaman oppilaan ryhmä teki lumenveistokuutioitten tekemiseen tarvittavat levyt teknisen työn opettajan avustuksella, ja 120 cm x 120 cm kokoiset lumikuutiot tehtiin liikuntatunneilla kahdessa tunnissa. Kuvataiteen ryhmä käytti lumenveistoon yhden päivän.
—Kaija Saari, Pyhäjoki

Pieniä teoksia voi veistää kaksoistuntien aikana, ja jos useat oppilasryhmät työstävät pieniä veistoksia, muodostuu niistä lopulta isoja kokonaisuuksia. Lumiveisto soveltuu myös teema- tai ulkopäivän toiminnaksi. Sen sisällöllisenä painoalueena voi olla ympäristö- tai arkkitehtuurikasvatus: ympäristön havainnointi ja suunnittelu tai rakentelu ja muotoilu. Lumiveisto voi olla myös vaihtoehto muiden talviliikuntalajien joukossa.

Lumiveisto on yhteistoimintaa. Kymmenvuotiaat oppilaat voivat veistää kantiltaan metrin kokoisista lumiaihioista veistoksia, neljän hengen ryhmissä, reilun kaksoistunnin aikana. Pienissä ryhmissä vanhemmat oppilaat voivat veistää kooltaan näyttäviä veistoksia ja lumirakenteita. Koulun yhteisyyttä voi tukea pyytämällä vanhempia osallistumaan lumirakentamiseen. Veistosten valmistuttua voi järjestää juhlat tai lumiveistokset voivat itsessään toimia juhlapäivän näyttämönä tai ulkoilmateatterin lavasteena.

”Leikkipaikka lumesta ja jäästä” projektissa rakennettiin teos lumesta ja maitopurkeissa jäädytetyistä karamelliväreillä värjätyistä jäätiilistä vanhan Kehräämön pihalle. Työskentelyyn osallistui Forssan kuvataidekoulun opiskelijoita, vanhempia ja muita paikkakuntalaisia. Tapahtuma huipentui tuikkujen sytyttämiseen ja asettamiseen teoksen muurin sisään. Jokainen halukas sai tehdä muuriin kolon johon sai sitten sytyttää tuikun. Tuikkuja sytytettiin noin 350. Erityisen iloinen olin oppilaiden vanhempien suuresta määrästä sekä siitä, että joukkoomme oli tullut myös koulun ulkopuolista väkeä. Huomasin yllätyksekseni, kuinka paljon löytyi ihmisiä, jotka oikein kaipasivat tämän tapaista yhteistyönä tehtävää tapahtumaa.
—Teija Lauronen, Forssan kuvataidekoulu.

Lumiveistoprojektin toteuttaminen vaatii aikaa ja innostusta. Hyvin onnistunut projekti innostaa kuitenkin myös muita talvitaiteen pariin ja lopulta toiminta on olennainen osa talvikulttuuria ja -ympäristöjä.

Oppilaat olivat hyvin tyytyväisiä projektiin. Vaikka työskentely venyi iltamyöhään ja olimme kaikki läpimärkiä kotiin lähtiessämme, oppilaat oli silti erittäin tyytyväisiä ja kokivat palautteen hyvin palkitsevaksi. Oppilaskunta ja tukioppilaat järjestivät koulullamme Valo-projektin innoittamana lumiveistoskilpailun ystävänpäivän kunniaksi.
—Leena Torkko, Jynkänlahden yläaste

Lukiossa tai ammattioppilaitoksessa toteutettavassa lumiveistoprojektissa tavoitteet voivat olla laajat aina aktiivisten kansalaisten kasvattamisesta yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Vaarainpuisto-projektissa, joka toteutettiin Ympäristö- ja kuva -kurssin puitteissa, rakennettiin lumiveistoksia leikkipuistoon. Projektin ja sen saamaan julkisuuden konkreettisena vaikutuksena oli leikkipuistoalueelle järjestetty talvikunnossapito. Projektin yhteistyöverkosto oli laaja:

Ympäristöön ja yhteisöön orientoituvan taidekasvatusprojektin yhteistyötahoina toimivat Kajaanin Linnan lukion 15 toisen ja kolmannen vuosikurssin kuvataideopiskelijasta koostuva oppilasryhmä, valtaosa Hetteenmäen Vaaraintien asukasyhteisön jäsenistä sekä Kajaanin kaupunki, joka lainasi lumiveistoon tarvittavat muotit sekä antoi hankkeen käyttöön muutamia puistoyksikön ”miestyötunteja”. Kaupungin tuki hankkeen onnistumiselle oli huomattava myös siitä syystä, että se sponsoroi lumen ja jään kuljettamisesta sekä traktorityötunneista aiheutuneet kulut. Vaaraintien 4–12 -vuotiaat lapset osallistuivat lumiveistosten suunnitteluun, ja 16 asuinalueen perhettä osallistui aktiivisesti lumiveistomuottien kokoamis- ja purkutyöhön, lumen tiivistämiseen muotteihin sekä muuhun lumiveistoa pohjustavaan talkootyöhön.
—Minna Meriläinen, Linnan lukio, Kajaani

Maria Huhmarniemi

© Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu