Yhteisteokset > Lumottu
Koulupihaprojektit
Koulutukset

1. Jäässä
2. Lumemme
3. Lumottu

The Snow Show –talvitaiteen koulutusprojekti "Lumottu".

Sisältö: Narnia-teeman liittyvä veistospuisto
Kohde: Meripuisto, Kemi
Aika: 12.1. yhteistyötahojen ensimmäinen tapaaminen,10.2.2004 teokset avoinna yleisölle
Vastuuhenkilö: Pirjo Roponen

• Hepolan koulu
• Karihaaran koulu
• Sauvosaaren koulu
• Kemin lyseon lukio
• Kemin työväenopiston Metka-taidekoulun lapset ja kehitysvammaisten
aikuisten kuvataideryhmä
• Kemin seurakunnan nuoret
• toimintakeskus Takitsun nuorisoryhmä
• Kaivolinnan ja Möllärin päiväkodit
• Kemin kaupunki

Projektin kuvaus

Kemissä päätettiin toteuttaa Meripuistoon runsaan kymmenen veistoksen kokonaisuus, jonka nimeksi tuli Lumottu. Lumottu -teema syntyi Kemin kaupunginteatterin ohjelmistossa olevan Narnia-aiheisen näytelmän perusteella. Ideana oli veistää puistoon lumesta erilaisia hahmoja ja esineitä, jotka liittyisivät satuun. Meripuistoon oli toteutettu jo aiemmin näytelmää varten Narnia-puisto, johon oli tehty valaistus ja ripustettu tuulikelloja. Lumottu -veistospuisto jatkaisi luontevasti puistossa jo olevaa satumaailmaa. Meripuisto sijaitsee matkan varrella mentäessä Kemin Lumilinnaan. Näin matkailijat ja myös paikalliset näkisivät mitä Kemin lapset ja nuoret ovat saaneet aikaan.

Yhteistyötahojen välinen ensimmäinen tapaaminen pidettiin 12.1.2004 Kemissä. Tilaisuuteen oli kutsuttu lasten ja nuorten kanssa toimivia tahoja, jotka lähes kaikki lähtivätkin lopulta mukaan projektiin. Toteutus päätettiin tehdä hyvin nopealla aikataululla; teoskokonaisuus haluttiin saada valmiiksi The Snow Show –taidetapahtuman avajaisiin mennessä.

Tekniikaksi valittiin lumiveisto. Nuorimmat harjoittelivat uutta tekniikkaa tekemällä reliefejä ja vanhemmat veistivät kolmiulotteisia muotoja. Jääveisto jätettiin pois koska jään hankkiminen olisi ollut hankalaa ja koska lumiveisto oli muutenkin melkein kaikille tuntematon tekniikka. Teosten suunnittelu käynnistyi heti ja lapset harjoittelivat kolmiulotteisen muodon käsittelyä tekemällä pienoismalleja omien suunnitelmiensa pohjalta. Päiväkodit päättivät toteuttaa lumiprojektin omalle pihalleen.

Projektin taidollisina tavoitteina oli kolmiulotteisen muodon hahmottaminen ja käsittely ja lumiveistoon tutustuminen, lumityökalujen käyttö ja soveltuvuus eri ikäisillä lapsilla sekä veistämisen eli materiaalin poistamisen tekniikka. Asenteelliset ja sosiaaliset tavoitteet pitivät sisällään koulujen välisen yhteistyön kuvataiteen alalla ja talvesta nauttimisen ja sen hyödyntämisen uudella tavalla.

Lumiaihioiden teko tilattiin Kemin kaupungilta ja alkuvaikeuksista huolimatta aihiot saatiin puistoon ajallaan. Ongelmaksi syntyi aihioiden väärät koot ja sijoituspaikat. Tekeminen aloitettiin kuitenkin sovittuna ajankohtana perjantaina 6.2., jolloin suurin osa tekijöistä oli paikalla. Perjantaina veistäneet saivat työnsä valmiiksi suunnitellun aikataulun mukaisesti samana päivänä.

Lauantaina 7.2. oman veisto-osuutensa aloitti kehitysvammaisten ryhmä ja pienten lasten ryhmä, jotka toteuttivat päivän aikana yhdessä Tulppaani-veistoksen. Veistoksen jalustana olevaan lumikuutioon Taikaratsu-ryhmän 4-8-vuotiaat lapset piirsivät itselleen tärkeistä aiheista kuvioita. Jalustan päälle ryhmät rakensivat ison tulppaanin jäätiilistä, joista osa oli värjätty punajuuren avulla punaiseksi. Muutaman jäätiilen sisään oli jäädytetty oikea tulppaani. Veistoksen aiheeksi tulppaani valikoitui osin siksi, että se on myös Kehitysvammaliiton symboli, joka haluttiin tuoda osaksi Narnia-puistoa.

Suunnitelmissa oli tehdä yhteistyötä teatterin kanssa avajaisia varten. Teatterin valomies olisi tehnyt valaistuksen veistoksiin, mutta teatterin aikataulu oli liian tiukka tähän. Avajaiset jouduttiin lopulta perumaan ajanpuutteen takia. Peruuntumista kuitenkin harmiteltiin jälkikäteen.

Lumottu- teoksen tekemiseen osallistui noin 120 lasta ja nuorta. Järjestelyihin osallistui myös Kemin lumi- ja talvikaupunki-ilmeen kehittämisprojektia vetävä kaupungin matkailusihteeri Seppo Lankinen sekä kaupungin rakennuspuoli, joka teki puistoon veistoaihiot valmiiksi. Aikaa projektin toteuttamiseen käytettiin kaiken kaikkiaan nelisen viikkoa, josta ulkona veistämiseen meni kaksi päivää.

Palaute oli projektiin osallistuneilta positiivista. Yhdessä tekeminen ja osallistuminen Kemin kaupungin talvi-ilmeen luomiseen tuntui opettajista ja oppilaista tärkeältä. Koko päivän työskentely raittiissa ulkoilmassa toi mukanaan reippaan ja tervehenkisen olon: talvesta voi nauttiakin! Päiväkodeissa tehdyt veistokset onnistuivat myös hyvin. Lapset olivat nauttineet tekemisestä ja he oppivat myös suojelemaan pihaa, itsetehtyjä rakennelmia ei saanut kukaan vaurioittaa. Projektin vetäjällä Pirjo Roposella oli suuri vastuu käytännön järjestelyistä, josta suurimpana haasteena oli yhteistyö kaupungin teknisen osaston kanssa.

Lumottu-projekti onnistui hyvin lopputuloksessa. Hankaluuksista huolimatta puisto täyttyi upeista veistoksista ja kaikilla tuntui olevan mukavaa. Myös uusi positiivinen kokemus talvesta oli hyvä saavutus. Seuraavina päivinä turistit näkyivät valokuvaavan veistoksia; lapsista lumisen jääkarhun selässä ja valtaistuimilla otettiin valokuvia, lumimaja houkutteli jne. Lumiveistosten paikan valinta tuntui onnistuneelta.

Hankaluuksia tuntui olevan jonkin verran. Suurin ongelma oli varmaankin liian vähäinen aika. Esim. yhteistyö teatterin kanssa jäi ideointiasteelle. Toiseksi yhteistyö Kemissä eri tahojen kanssa ei sujunut mutkitta. Väärät lumiaihioiden sijoituspaikat ja pienemmille lapsille tehdyt liian suuret aihiot aiheuttivat harmia.

Alku yhteistyöstä koulujen välillä kuvataiteen alalla tuntui hyvältä, ehkä Lumottu oli hyvä sysäys siihen. Lasten tekemiä lumiveistoksia voisi hyödyntää tulevaisuudessakin enemmän matkailussa. Esimerkiksi Lumilinnassa voisi olla erillinen osio, joka koostuisi eri koulujen lasten tekemistä teoksista.

© Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu