Arviointi on osa lumi- ja jääosaamisen kehittämistä. Parhaimmillaan se on koko toiminnan ajan jatkuvaa seuranta- ja prosessiarviointia. Kriittistä tarkastelua vaaditaan kaiken aikaa toiminnan eri osa-alueista. Kaikkia osallisia tulisikin rohkaista Arviointiin ja erityisesti itsearviointiin. Teosten valmistuttua tarvitaan lisäksi tuloksiin suuntautuvaa loppuarviointia. Esimeriksi toimintatutkimuksen malli soveltuu prosessin seurantaan ja arviointiin: ensin havainnoidaan, dokumentoidaan, reflektoidaan ja lopuksi analysoidaan kokemuksia ja arvioidaan saavutuksia.

Arviointi voi kohdistua:

1. Lumi- ja jääteosten ja niihin liittyvien tapahtumien laatuun (teoksen ja tapahtuman vaikuttavuuteen suhteessa tekijöiden intentioihin)

2. Sosiaalisiin vaikutuksiin (koko prosessin ja valmistuneiden teosten vaikutuksia osallisiin, ympäristöön, yhteisöön, taidemaailmaan ja yhteiskuntaan)

3. Vuorovaikutukseen (yhteistyö onnistumisen arviointi)

4. Projektille asetettujen oppimistavoitteiden toteutumiseen (oma ja osallisten oppiminen)

Lumi- ja jääteosten ja niihin liittyvien tapahtumien arviointi

Teosten laadun arvioinnissa on tiedostettava, arvioidaanko prosessin vai produktion laatua vai molempia ja millä painotuksella. Vaikka prosessi on hyvin keskeinen, produktiotakin on arvioitava. Lumi- tai jääveistosta arvioitaessa voidaan käsitellä veistoksen sommittelua, pintakäsittelyä, vaikuttavuutta ja suhdetta ympäristöönsä. Arvioinnissa käsitellään teosta suhteessa tekijöiden tarkoituksiin. Pohditaan, saavuttaako teos sille asetetut tavoitteet ja onko valittu menetelmä soveltunut näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Arviointi sitoutuu taidekäsityksiin. Jos taide koetaan kokemukseksi, eikä objektiksi, teosten laadun arvioinnin ei tule olla formaalia analyysia vaan vastaanottotutkimusta, kuten yleisön haastattelua.

Arvioinnin ei tule olla ulkokohtaista. On tarkoituksenmukaista keskittyä tekijöiden omaan tietoon ja siihen sosiokulttuuriseen kontekstiin, missä teos on tuotettu. Koska teoksen kokemisen edellytyksenä on, että sen vaikutuksella on vastineensa kokijan kokemusmaailmassa, ulkopuolinen kriitikko ei voi arvioida paikkaan ja yhteisöön kiinnittyneen teoksen taiteellista arvoa.

Sosiaaliset vaikutukset ja vuorovaikutus

Paitsi esteettisyys, taiteelliset kvaliteetit ja kokemukset, myös sosiaalisten vaikutusten on hyvä olla arvioinnin kohteina. Arvioinnissa voidaan analysoida vaikutuksia arvonmuodostusprosesseihin, toiminnan heräämiseen ja tiedostamisen lisääntymiseen. Vaikutukset voivat kohdistua yleisöön, osallistuvaan yhteisöön tai tekijöihin itseensä. Projektilla voi olla vaikutuksia myös toisten taiteilijoiden toimintaan ja taidekäsityksiin. Lisäksi voidaan tarkastella yleisön lukumäärää ja näkyvyyttä mediassa.

Sosiaalisten vaikutusten ja teosten esteettisen laadun arviointiin liittyy valtaan nivoutuvia kysymyksiä. Jokaisessa yhteisössä jotkut toimijat ovat keskeisemmässä asemassa kuin toiset ja jotkut määrittelevät, mikä on hyvää tai uutta luovaa toimintaa. Siten on tiedostettava asetetaanko rahoittajien, suunnittelijoiden vai tekijöiden toiveet etusijalle.

Projektin tavoitteiden toteutuminen ja itsearviointi

Lumi- ja jääveistoprojektia on arvioitava suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Voidaan arvioida saavutettiinko vetovoimainen matkailukohde, oppimistuloksia, yhteistoiminnallisuuden lisääntymistä tai toiminnallisen talvisuhteen rakentumista. Voidaan myös pohtia toteutuiko prosessissa yleisempiä tavoitteita, kuten identiteetin rakentumista, elämänhallinnan lisääntymistä tai ympäristökriittisyyden lisääntymistä. Jos prosessiin on osallistunut koululais- tai opiskelijaryhmiä, arvioinnin osa-alueet voidaan konkretisoida opetussuunnitelmien avulla.

Itsearvioinnissa on keskeistä paitsi oman toiminnan arviointi (missä onnistuin, mitä olisin voinut tehdä toisin) myös oman oppimisen arviointi (mitä opin projektin aikana, mistä opin ja mitä minun olisi vielä opittava.)